Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry

Historiaa

Nikinmäen ja NIKOn historiaa

Seuraava tiivistelmä on julkaistu myös Omakotilehdessä (kuvineen).
(kirjoittaja, Ensio Laaksonen, on yhdistyksemme perustaja, nykyisin kunniapuheenjohtaja ja kuuluu alkuperäiseen aktiivijäsenistöön).

Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry

Yhdistys perustettiin syksyllä 1977. Kun NIKO työsti 20-vuotisjuhlansa kunniaksi Nikinmäen historiikki -kirjan, huomattiin Nikinmäen sijainneen eri nimin historian saatossa Sipoossa, Helsingin pitäjässä, Tuusulassa ja Keravalla. Tässä Vantaan koillisnurkassa sijaitsevassa kylässä on aikoinaan vieraillut entisten emämaitten kuninkaallisia tai vallanpitäjiä. Viime vuosikymmenten ajoilta Nikinmäen historiaan on kuulunut mm. elokuvatähtiä. Suomen ensimmäinen F1-maailmanmestari kaasutteli maailmalle Nikinmäestä.

Nikinmäen historiikki -kirjan noin 800 kappaleen painos on myyty loppuun. Kirja löytyy luettavaksi mm. Tikkurilan kirjastosta.

Kunnallistekniikka

NIKOn mittavin työ on ollut kunnallistekniikan saaminen. Kuvaavaa on jo kauan eläkkeellä olleen vantaalaisen kunnallispolitiikan vaikuttajan lausuma: ”Ilman NIKOn massiivista työtä Vantaa ei olisi edes aloittanut kunnallistekniikan rakentamista ennen 2000.” Kylässämme on ollut rakennuskaava 50-luvun lopulta. 1980 Nikinmäessä oli lähes 1500 asukasta, joiden kaivoista yli puolet sisälsi epäkelpoa tai kelvotonta vettä. Yli 20 delegaatiokäynnin, kahden lääninoikeusvalituksen, ison Tikkurilassa järjestetyn mielenosoituksen sekä lukuisien lehti- ja radiojuttujen jälkeen Vantaa aloitti 1980-luvun puolivälissä kunnallistekniikkatyöt kylässämme. Noin vuonna 2000 kunnallistekniikan perusverkko oli saavuttanut Nikinmäen koillisimman nurkan. 2000-luvun alkupuolella vahvistettiin neljä asemakaavaa Nikinmäkeen. Näiden myötä kunnallistekniikan täydentäminen jatkuu.

Juhlat ja retket

Yli 10 vuotta NIKO järjesti monipuolisin ohjelmin Nikinmäki-päivän. Juhlaväkeä vauvasta vaariin oli 200-300. Suosittuja pikkujouluja vietettiin myös vuosikausia. Kuka muistaa pikku joutsenet eli äijänköriläät pikkupitsihamosissaan? Laskiaisjuhlakin piipahti ohjelmistossa. – Viime vuosien juhliamme ovat olleet laskiaisrieha ja juhannusjuhla kokkoineen. Näissä on ollut juhlijoita 150-200. Yhä edelleen juhliemme ikäjakauma on vauvoista yli 80-vuotiaisiin.

Teatteriretket olivat erittäin suosittuja. Niitä kerittiin järjestää yli 20 vuoroin Helsinkiin ja vuoroin eri puolille maakuntiin, kunnes saavutettiin kyllästymispiste. Järjestettiinpä myös lapsille teatteriretki Helsinkiin. Nyt NIKO on taas järjestämässä teatteriretkeä. Kohta 10 vuotta NIKO on järjestänyt teatteriretkiä pitkin Etelä-Suomea, eikä uutta kyllästymispistettä ole näkyvissä. Myös muunlaisia retkiä oli matkalistoilla. Kävimme Mustilassa puutarharetkellä sekä teimme pari kertaa yön yli retket Seitsemisen kansallispuistoon. Voi ne vitsit ja naurut, jotka estivät nukkumisen!

Nuorisotoimintaa

Saimme pitkän vaikuttamisen jälkeen 20 vuotta sitten vanhan kansakoulun nuorisotilaksi, johon Vantaa ei muuta tarjonnut kuin talotekniikan. Alkoi monipuolinen nuorisotoiminta, jossa vetäjinä kerkisi toimia yli 20 kylän aikuista. Osallistuvia nuoria oli paljon. Otsikkotasoisesti yli 20:sta aktiviteetista: 60 lapsen elokuvakerho, pingis-, nikkari-, shakki-, englannin-, ATK- jne kerhot. Disco- ja muita nuorisoiltoja sekä pienten lasten peuhuja järjestettiin. Useana iltana viikossa NIKO järjesti kerhoja, kunnes 90-luvulla toimintaan tuli notkahdus. Silti NIKOlla oli yhä toimintaa, kuten myös paikallisella urheiluseuralla punttiharjoituksensa, kalakerholla askartelujaan jne. Suositut hiihtokisat olivat laantuneet lumettomien talvien vuoksi. Vantaa vei 1990-luvun lopulla nuorisotilan muuhun käyttöön ilman kaupungin puolelta tulleita neuvotteluja.

Pelikenttä ja liukumäki

Erikoisten lobbauskäänteiden jälkeen NIKO sai kylälleen keskeiselle paikalle vuonna 1979 pienen pelikentän. Kenttä on talvisin jäädytettynä luisteluareenana. Kesällä kentällä potkitaan tai lyödään palloa. Syksyisin on pidetty NIKOn mestaruuskisat petankissa ja mölkyssä. 1990-luvulla NIKO anoi ja sai kentän yhteyteen pienten lasten leikkivälineistöä.

Kunnallistekniikkatyön läjitykset toivat kuin vahingossa korkeahkon mäen kyläämme. Mäki on ollut talvisin liuku- ja kumparelaskumäkenä sekä laskiaisriehan näyttämönä. Mäen käyttöä lisäsi rinteeseen saadut valot, jotka NIKO oli anonut.

Jäsenmäärä

Muutamassa vuodessa NIKO ry:n jäsenmäärä nousi yli 250:n. Tuolloin kylän jäsenpeitto oli reilusti yli 50 %. Jossakin vaiheessa jäsenmäärä painui alaspäin muutamalla kymmenellä, mutta nyt ollaan noin 350 jäsenen määrässä jäsenpeiton ollessa laskutavasta riippuen 45 - 50 %.

Lähivuodet

Niin historiaosiossa kuin tulevaisuustarkastelussakin voidaan raottaa vain joitakin asioita. Voitaneen ajatella kylämme lähivuosien pääotsikoiksi nuoriso, koulu, kaavoitus ja palvelut. Monen muun kylän tavoin NIKO ry pyrkii kehittämään KokoKyläKasvattaa -projekteja. Tulee kyllä usein mieleen, että nuorisomme parhaaksi pitäisikin kehittää VanhemmatVarttukootVastuuseen -projekteja.

Nikinmäen lasten koulu on itseään paljon pienemmässä kylässä. Tämä väestömäärän kokoero tulee kasvamaan lähivuosina dramaattisesti. Nikinmäen lasten koulumatka on yhä vaarallinen, vaikka edellä kerrotut parannukset on saatu aikaan. Logistisista syistä lastemme koulutien liikenne on kasvamistaan kasvanut tiellä, jota jo nyt voidaan sanoa Kehä IV:ksi. Nikinmäen asukasmäärä tulee lähivuosina kasvamaan erittäin paljon. Marja-Vantaa-Kivistön massiivisen asuntorakentamisen jälkeen Vantaan suurin tonttivaranto on Nikinmäessä. Vuoden 1970 noin 1000:sta asukkaasta Nikinmäki on kasvanut vuoden 2006 jo 2500:aan asukkaaseen. Vantaan virallisissa ennusteissa vuonna 2030 Nikinmäessä on 5200 asukasta. Näkymät ovat sellaiset, että tuo luku toteutuu paljon aikaisemmin. Esimerkiksi nyt vuonna 2006 ennustetaan Nikinmäen kasvavan 90:llä hengellä, mutta jo huhtikuun asuntoaloitukset viestittävät 250.. jopa yli 300 henkeä. Nikinmäen tonttivaranto yltää jopa 7000:n asukkaan kaupunginosaan.

Koulun, päiväkodin ja neuvolan eteen NIKO teki paljon työtä. Kun asia saatiin liikkeelle, sitä vedettiin edestakaisin aikajanalla. Elokuussa 2006 lapset kirmaavat uudessa koulussa ja päiväkodissa Perho- ja Paarmatien varrella. Eri hallinnonalojen puutteellisten tietojen siirtojen vuoksi niin koulu- kuin päiväkotikin ovat täysin alimitoitettuja. NIKOn massiivinen lobbaustyö koulun ja päiväkodin suhteen jatkunee erittäin kauan.

NIKOn alkutaipaleen aikana linjalla Lahden-, Kimalaisen- ja Sääskitie oli vielä baari, huoltoasema, kyläkauppa ja posti. Ne kaikki ovat kadonneet. Hieman ironisesti sanottuna Nikinmäen palvelut luonnonläheisyyden ja alueen rauhallisuuden lisäksi ovat kirjasto- ja jäteautojen varassa. Homeen takia ao. viranomaisten sulkeman kyläkaupan sijaan kylässä olisi voinut olla uusi kauppa jo joulusta 1999. Valituskierre vei poikkeusluvan saamisen juhannuksen 2000 alle. Sitten Vantaan ao. lautakunta hylkäsi rakennusluvan sekä syys- että marraskuussa 2000. Tammikuussa 2001 tuli rakennuslupa. Mitkä lienevätkään hankkeen uudet estokiemurat? Niin, aikahan se ajoi ohi. Se taisi olla valittajan tarkoitus. Mutta miksi, sitä Nikinmäki ihmettelee. NIKO ei ole unohtanut kauppa-asiaa, mikä lobbausasia tulleekin koulun ja päiväkodin sekä myöhemmin suoran tien Pohjois-Nikinmäkeen saamisen jälkeen "myyntikuntoon".

Kunnallistekniikan kahden mapin muistot jäänevät pieniksi, kun myöhemmin muistellaan kaavoituslobbaamista. Pohjois-Nikinmäen asemakaavaa Vantaa teki yli 20 vuotta ja neljällä vuosikymmenellä!

Etelä-Nikinmäen kaavoitustyö alkoi keväällä 2001. Kaiken kaikkiaan Nikinmäkeen valmistui koko asutulle alueelle yhteensä neljä uudistunutta asemakaavaa. Ne selostustilaisuudet, jotka kaavoittaja julkisti virallisin ilmoituksin, saivat kylän osasta liikkeelle muutaman kymmenen henkeä. Kun NIKO vapaaehtoisesti laittoi kaavoitettavan alueen joka postilaatikkoon tiedotteen, väkeä oli kolmatta sataa!

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä asukkaiden vuorovaikutteinen osallistuminen on turvattu kaavatyön alkuhetkistä. Vaan eipä olekaan, elleivät asukkaat itse toimi tiedotuskanavana.

Kesällä 2001 toteutui NIKOn alkumetrien haave ja viime vuosien yksi vaikuttamiskohde: Keravanjoen uimaranta. NIKOlla on rannassa kaksi kanoottia säilytysvajoineen.

Palaa etusivulle tästä